Mukavuusalueelta poistumisia, osa 1

Kehräämisen alueella haluan yrittää haastaa itseäni myös ulos omalta mukavuusalueeltani: se on tehokas keino oppia enemmän. Minun mukavuusaluettani ovat ohuet, sileät, kauniit langat, jotka nekään eivät ole ihan helppoja kehrättäviä. Mutta olen jotensakin allerginen ”taidelangoille”. En oikein keksi niille mitään käyttöä, ja niin tahalliset kuin tahattomatkin möykyt tai kierteen epätasainen jakautuminen saavat pienen ocd-peikon sisuksissani riehumaan melko ikävästi.

Pistääkseni kampoihin tuolle peikolle ja oppiakseni hallitsemaan myös sitä epätasaista kierrettä, päätin pakottautua edes yrittämään jotain uutta. Inspiraatioksi (ja tunnustan, myös vähän uteliaisuuttani) tilasin itselleni Sarah Andersonin kirjan ”Spinners Book of Yarn Designs”. Siinä on ihan valtavasti kaikkea hyödyllistä tietoa ja oppia kehrääjälle, mutta ennen kaikkea valtava määrä mitä mielikuvituksellisimpia lankaviritelmiä.

Ensin kehräsin Lähitilan Aaria-alpakan villaa (joka siis ei ole villaa!) opposing ply -tekniikalla. Tekniikan ideana on tuoda lisäjoustavuutta lankaan, jossa sitä ei luonnostaan juuri ole, esim. juuri alpakkaan, joka on muistiton kuitu. Sarah Andersonin mukaan tämä tekniikka tuo sukkalankaan lisää kestävyyttä, vaikka pitääkin lisäkierteestä huolimatta langan pehmoisena.

Ruskea villa Vaapukka-nimisen vasan villaa, harmaa Aarialta
Kuva ei tee oikeutta Aarian tuotoksille. Se on kauniin harmaata, hieman kirjavaakin.

”Normaali” lanka kehrätään siten, että säikeet kehrätään ensin yhteen suuntaan ja sen jälkeen ne kerrataan toistensa ”ympäri” toiseen suuntaan. Perusasetus on, että kehruusuunta on Z (myötäpäivään) ja kertaussuunta S (vastapäivään).

Opposite ply -lanka on kolmisäikeistä, mutta siinä kolmas säie kehrätäänkin kertaussuuntaan. Normaalisti, kun säikeet kerrataan, niistä häviää jonkin verran kehruukierrettä. Nyt, kun yksi säie onkin kehrätty toiseen suuntaan, tapahtuu niin, että kahdesta säikeestä purkaantuu kehruukierrettä kun taas siihen kolmanteen sitä kertyy entisestäänkin lisää. Kolmannessa säikeessä on siis hyvin paljon energiaa, jolloin se kerratessa väkisin hallitsee kahta muuta säiettä.

”Eriparisten” säikeiden kertaaminen yhteen voi olla enemmän tai vähemmän hankalaa, riippuen siitä, millä tavoin ne eroavat toisistaan. Tiesin etukäteen, että tämä kertaamishomma olisi haasteellinen, mutta silti… Sain aikaan melkoisen sotkun, jota sitten selvittelin ihan kunnon tovin. Ja lopultakin jäljelle jäi muutamia toivottomia solmuja.

Suoraan rukilta lanka oli kuitenkin sileää ja kaunista. Äkkiseltään ei ehkä olisi edes huomannut, että siinä on jotain outoa – paitsi, että se ei ollut tasapainoista. Itse asiassa en tiedä, pystyykö tällaista lankaa edes kehräämään tasapainoiseksi? Mutta siis kaunista. Vaan sitten menin, normaaliin tapaan, jälkikäsittelemään langan – eli pesemään sen.

Hohhoi! Pesuvadista tuli ulos ryppyinen mytty, joka ei oikein lankaa edes muistuttanut. Tai ehkä sen verran, että sitä olisi voinut pitää erittäin epäonnistuneena yrityksenä kehrätä bouclé-lankaa 😀

Ehkä joku hyvin kiharainen villa kuitenkin asettuisi hieman paremmin tähän lankatyyppiin, kun siinä sentään villan kiharat palautuessaan asettuisivat ylikierteisen kolmannen säikeen hullunmutkiin. En tiedä. Kuivasin vyyhdin kuitenkin ilman painoa (kuten aina), ja suht ok se asettui. En kuitenkaan ole neulonut siitä edes mallitilkkua, joten siitä puolesta en osaa sanoa mitäään. Täytynee kokeilla jossain vaiheessa.

Kuitenkin, tätä täytyy vielä harjoitella. Ehkä. En tiedä riittääkö motivaatio – siitäkään huolimatta että tämä ensisuoritus ei juuri pisteitä kerännyt.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s