Reikiä sukissa

Isäntä löysi lempisukastaan reiän, niin pitihän se korjata. Kyse ei ollut puhki kuluneesta kantapäästä, vaan ilmeisesti sukka on jäänyt johonkin kiinni ja lanka on sen vuoksi katkennut. Reikä ei ollut suuri, joten sen korjaaminen ei ollut vaikeaa – paitsi siksi, että lanka on tummansinistä ja tietty tämäkin homma piti taas hoitaa yöllä huonossa valossa…

Parsimista en hallitse ollenkaan, joten ammottavat kantapään tai päkiän kohdalla olevat kulumat jäävät minulta korjaamatta. Tosin sitäkin ehkä jossain vaiheessa kokeilen uudestaan, uudella tekniikalla. Joka tapauksessa neuleiden korjaaminen on helpompaa niin kauan, kun sen pystyy tekemään silmukoimalla.

Periaatteessa on ihan se ja sama, tekeekö tällaisen silmukoinnin oikealta vai nurjalta. Oikealta puolelta tehdessä on kuitenkin helpompi huolehtia siitä, miltä lopputulos näyttää.

Tämä reikä oli helppo korjata, koska siitä ei varsinaisesti puuttunut yhtään silmukkaa, ainoastaan silmukoiden välinen lanka oli katki parin kerroksen matkalta. Korjasin reiän kahdella värillä, että sukan kuviointi säilyi. Lopputulos oli mielestäni aika onnistunut, vaikka pistelinkin melko umpimähkään huonon valon takia.

Toinen korjaamani sukka on äitini neuloma, ohutta lankaa – todennäköisesti Novitan Venlaa. Samaa väriä ei ole enää saatavissa, mutta ei sen väliä. Valitsin korjaukseen kaapista löytyvän Venla-kerän, joka sopii väreihin ihan hyvin, vaikka paistaakin silmiin tehokkaasti.

Tämä reikä oli paljon hankalampi korjattava, koska se oli suurempi ja siitä oikeasti puuttui muutamia silmukoita. Jos tuohon olisi pujotellut apulangat, silmukoiden jäljittely olisi ollut paljon helpompaa. Mutta pois se minusta, että tekisin jotain helpomman kautta.

Lähdin ensin kiertämään reiän ympäri. Reunoista pitää ottaa tarpeeksi ehjiä silmukoita mukaan, muuten reikä vain sortuu uudestaan paikkauksen rajalta.

Sitten piti keskelle keksiä uusia silmukoita. Hahmottelin mielessäni, miten silmukoiden pitäisi normaalisti kulkea, ja jos neulalle ei ollut mitään koukattavaa, jätin siihen kohtaan vain tyhjän lenkin. Toisessa kohtaa sitten käytin tuon odottavan lenkin hyväkseni. Tämä olisi toiminut paremmin vaakasuorassa etenemisessä, mutta tyhmänä tein homman pystysuunnassa.

Sitten piti vielä huolehtia että reunat on varmistettu kestäviksi.

No, reikä tuli paikattua umpeen. Ei se maailman siistein ole, mutta ajaa asiansa. Seuraavalla kerralla sitten osaan joitain asioita tehdä toisella tavalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.